Author: heikki

Tunnetut urheilevat pokerinpelaajat

Pokeri kaikkine eri peliversioineen on yksi suosituimpia kasinopelejä kautta aikojen, ja sitä voidaan tänään harrastaa lähes kaikkialla monipuolisten nettikasinoiden ansiosta. Nettikasinot tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia nauttia täysipainoisesta pokeriturnauksesta kotona, mökillä tai vaikkapa bussissa, sillä pelaaja tarvitsee vain mobiililaitteen pelaamiseen ja verkkoyhteyden aloittaakseen pokerin pelaamisen.

Pokerin pelaajien joukosta löytyy myös useita tunnettuja henkilöitä, jotka tunnetaan erityisesti urheilusaavutuksistaan, mutta jotka ovat kunnostautuneet myös taitavina pokerinpelaajina. PokerStars kuuluu maailman suurimpiin pokerisivustoihin, jonka sivuilla pelaavat muiden pokerin pelaajien lisäksi myös lukuisat urheilutähdet Team PokerStars -joukkueissa. PokerStars käynnistettiin 2000-luvun alussa tarkoituksenaan perustaa monimuotoinen pelisivusto, joka tarjoaa korkealaatuista pokeria kaikille pokerin ystäville. Lisäksi uudet, kokemattomat pelaajat saavat sivuilta tarkat ohjeet pokerin pelaamiseen, sekä esimerkkejä erilaisista pokerikäsistä, jotta aloittelevatkin pelaajat pääsevät helposti mukaan pokerin jännittävään maailmaan.

Hiihtäjät Hellner ja Northug

Pokerien pelaajien riveistä löytyy muun muassa maailmanluokan hiihtäjiä, kuten esimerkiksi monipuolinen ruotsalainen hiihtäjä Marcus Hellner, joka on niittänyt urallaan lukuisia voittoja aina olympiavoitosta lukuisiin kulta– ja hopeamitaleihin.

marcus_hellner_wins_gold-thumb-450x300-220875

Marcus Hellnerin urheilijan ura lähti käyntiin 16-vuotiaana, kun hänet hyväksyttiin Gällivaren hiihtolukioon. Marcus Hellner on kotoisin Skaraborgin läänistä, Skövden kunnasta, joka sijaitsee Länsi-Göötanmaalla. Ensimmäisen voiton hän nappasi jo 13-vuotiaana Länsi-Göötanmaan piirimestaruuskisoissa, josta hiihtäjän matka kohti huippua lähti liikkeelle. Marcus Hellner on vuosien varrella kilpaillut muun muassa hiihdossa, viestissä, parisprintissä ja yhdistelmäkilpailussa. Hiihdon lisäksi hän viettää aikaa musiikin parissa, sekä pelaa korttipelejä, kuten esimerkiksi pokeria.Marcus Hellner on osa Team PokerStars-pelaajajoukkiota, ja hän pelaa käyttäjätunnuksella ’M.Hellner’.

PokerStars tarjoaa eksklusiivista kasinopelaamista kaikille innokkaille pelaajille, jotka haluavat pelata pokeria pelisivustolla, jossa kuuluisat urheiluprofiilit ottavat mittaa pokeritaidoistaan. Marcus Hellnerin lisäksi PokerStarsin sivuilta löytyy useita muita urheiluikoneita, kuten esimerkiksi norjalainen maastohiihtäjä Petter Northug, joka tunnetaan yhtenä suurimmista lahjakkuuksista lajissaan. Petter Northugin ura hiihtäjänä aukesi hänen voittaessaan ensimmäisen kilpailunsa Falunissa vuonna 2006. Tämän jälkeen hän on niittänyt voittoja ja kahminut mitaleita eri hiihtolajeista aina pitkän matkan hiihdosta sprintteihin. Northug tunnetaan erityisesti hänen tavastaan tehdä kaulaa muihin kilpailijoihin reippaasti ennen maaliin tuloa. Petter Northug on innokas pokerinpelaaja, joka viettää aikaa pokerin parissa muun muassa PokerStars pelisivustolla.

Jalkapalloilijat Ronaldo ja Neymar Jr

Lähes jokainen on varmasti kuullut nimen Cristiano Ronaldo, joka on tämän hetken kuumimpia jalkapalloilijoita maailmassa. Christiano on portugalilainen Madeiran saarella syntynyt jalkapallon pelaaja, joka aloitti uransa jo kahdeksan vuotiaana pelaten pienimuotoisessa amatööriseurassa. Cristiano Ronaldo, joka on perheen kuopus, tulee köyhästä perheestä, jossa alkoholi esitti erittäin suurta roolia. Onneksi kiinnostus jalkapalloon, sekä luontainen lahjakkuus lajiin auttoivat häntä eteenpäin jalkapalloilijan uralla, sillä Cristiano Ronaldon väitetään olevan luultavasti kaikkien aikojen parhain jalkapalloilija. Hän pelaa jalkapallon lisäksi ahkerasti myös pokeria suositulla PokerStars -pelisivustolla. Muita pokerista kiinnostuneita jalkapalloilijoita on muun muassa Neymar Jr, joka syntyi Brasilian São Paulossa vuonna 1992. Neymar Jr on maansa tunnetuin jalkapallon pelaaja, joka pelaa Brasilian maajoukkueessa ja FC Barcelona nimeä kantavassa seurajoukkueessa.Neymar Jr on niitä harvoja pelaajia, jonka äärimmäinen lahjakkuus jalkapalloiluun huomattiin erittäin aikaisessa vaiheessa. Pelaajana häntä kuvaillaan nopeaksi, kekseliääksi ja teknisesti taitavaksi, ja hänen taitonsa pääsevät oikeuksiinsa hyökkääjänä.

Muita urheilun ammattilaisia

Rafael Nadalin hallitseman lajin keskeinen elementti on myös pallo, mutta hieman pienemmässä koossa, sillä Nadal on tenniksen ammattilainen, jonka hallussa on lukuisia Grand Slameja, sekä hulppea määrä muita voittoja ja mestaruuksia. Rafael Nadal on Espanjasta kotoisin oleva tennispelaaja, joka jo kahdeksan vuotiaana poimi ensimmäisen mestaruutensa ja siirtyi tenniksen ammattilaiseksi 15-vuotiaana. Tenniksen lisäksi Nadal nauttii pokerin pelaamisesta ja hänen toimiaan voi seurata Team PokerStars-porukassa. Nadal on pelannut pokeria muun muassa Cristiano Ronaldoa vastaan hyväntekeväisyyteen liittyvissä live-turnauksissa.

Myös jääkiekkoilijat ovat innokkaita pokerin harrastajia, kuten esimerkiksi tšekkiläinen Jaromir Jágr ja ruotsalainen Mats Sundin, joka on ammattilaisuransa jo jättänyt taakseen. Myös golfin parista löytyy pokerin pelaajia, kuten esimerkiksi ylivoimainen Tiger Woods, joka on urallaan voittanut lukemattomia turnauksia. Ammattilaisnyrkkeilijä Floyd Mayweather Jr lukeutuu myös pokerin harrastajaksi, joten voidaan sanoa, että pokeri kutsuu pelaajia, oli laji mikä tahansa.

Entinen ammattilaisurheilija – aktiivinen pokerin pelaaja

Pokeri on uskomattoman suosittu pelimuoto aktiiviurheilijoiden keskuudessa, mutta myös entisten ammattilaisurheilijoiden joukossa, sillä urheilu-uransa lopettaneiden joukosta löytyy lukuisia pokerin pelaajia. Fatima Moreira de Melo on hollantilainen maahockey pelaaja, joka on edustanut maajoukkuettaan aina vuodesta 1997 saakka. Hänen uraansa mahtuu useita voittoja ja mitaleita. Fatima Moreira de Melo on myös innokas pokerin pelaaja, sillä hän pelaa PokerStars -pelisivustolla useiden muiden urheilijoiden tavoin. Myös erittäin menestynyt koripalloilija Michael Jordan lukeutuu tämän jännittävän kasinopelin ystäväksi.

Telemark

telemark

Telemark on hiihtoon kuuluva laji. Oikeastaan se on laskettelun kantamuoto, jossa kahdella suksella lasketaan tai hiihdetään. Telemarkin avulla voit hiihtää, nousta ja laskea rinteitä, tehdä käännöksiä ja hyppiä. Siitä ovat mm. alppilajit aikoinaan syntyneet. Suksissa on erilaiset siteet verrattuna tavalliseen lasketteluun, ja ne mahdollistavat kantapään vapaan nousun.

Telemarkin historia kumpuaa 1800-luvun Norjasta, jossa sitä harrastettiin niin huvina kuin urheilunakin. Nykyaikaisen telemarkin perustajana pidetään Sondre Norheimia, joka keksi useita nerokkaita parannuksia lajiin. Suksi on totuttua lyhyempi, siinä on sivuleikkaus ja kannantausside. Nämä nerokkaat keksinnöt helpottivat suksen käsittelyä niin hypyissä kuin käännöksissä ja paransivat suksen ominaisuuksia. Telemark-hiihto oli hetken aikaa unohduksissa, kun se taas 1970-luvulla heräsi uudelleen henkiin. Eurooppaan telemark saapui 1980-luvulla ja räjähdysmäisen suosion se oikeastaan saavutti vasta 1990-luvulla.

Telemark on lajina hyvin perinteinen ja monipuolinen. Telemarkiin kuuluu olennaisena osana Telemark-käännökset. Telemark-käännöksessä hiihtäjän kantapää on vapaa nousemaan suksesta. Näin käännöksessä on mahdollista laskeutua tasapainoiseen, matalaan ja joustavaan asentoon. Telemark-asennossa paino jakautuu molemmille jaloille, päkiällä on takajalan paino ja polvi on suunnilleen lantion alapuolella. Etujalan tulee joustaa polvesta ja nilkasta. Jalkojen väliin jää noin monon mitan verran tilaa. Käännös suoritetaan lasketumalla telemark-asentoon ja siirtäen ulkojalkaa eteen. Käännöksen alussa paino on enemmän etujalalla ja käännöksen lopussa takajalalla. Vyötärön on alarinteen suuntaisesti ja lantio ohjaa liikettä. Käännösten välillä tapahtuva telemark-vaihto aiheuttaa jalkojen eteen ja taakse viennillä ylös-alas -liikkeen, joka antaa luonnollista rytmiä laskuun.

Mäkihyppy

skii jump

Tässä talviurheilulajissa hypätään suksien kanssa hyppyrimäestä mahdollisimman pitkälle ja tyylikkäästi. Jos hypyssä on kaunis ilmalento ja alastulo sujuu mallikkaasti, hyppy katsotaan tyylikkääksi. Hyppysuoritus alkaa siis korkealta hyppyrimäen päältä, joita on eri korkuisia. Hyppyrimäet jaetaan seuraavasti: pienet mäet, normaalimäki, suurmäki ja lentomäki. Liikkeelle lähdetään vauhtimäen puomin takaa, jossa ensin istutaan ja haetaan hyvää asentoa. Lasku tapahtuu mahdollisimman aerodynaamisessa kyyryasennossa. Hyppyramppi on aluksi hyvin jyrkkä, mutta loivenee loppua kohden. Hyppyrin nokalta ponnistetaan voimakkaasti ja pyritään lentämään mahdollisimman pitkälle.

Mäkihyppyyn kuuluu myös olennaisena osana pistelasku, joka koostuu hypyn pituuspisteistä ja viiden tuomarin antamista tyylipisteistä. Hyppääjä pyrkii ylittämään mäen K-pisteen, jotta saisi mahdollisimman hyvät pisteet. K-pisteen kohdalta alastulorinne alkaa loiventua. Tuomarien antamiin pisteisiin vaikuttaa suksien ja vartalon asento ponnistuksen, ilmalennon ja alastulon aikana. Mäkihyppykilpailuun kuuluu kaksi kierrosta. Hyppäämistä ei voi suorittaa kovalla tuulella, ja melko useinkin kisoja joudutaan perumaan kovan tuulen vuoksi.

Mäkihyppyyn kuuluu aivan omat varusteet. Siinä käytetään aivan erityisiä mäkihyppysuksia ja hyppyhaalaria, joita molempia koskee tietyt säännöt. Nykyään varsinkin hyppyasuihin on jouduttu puuttumaan, sillä niihin on yritetty tuunata mitä ihmeellisimpiä ulokkeita puvun pinta-alan lisäämiseksi, sillä suuremmalla puvun kantopinta-alalla hyppy kantaa pidemmälle.

Mäkihyppyä voi harrastaa myös kesällä. Joiltakin paikkakunnilta löytyy muovitettuja hyppyrimäkiä, jotka mahdollistavat hyppäämisen myös kesällä. Suomessa Salpausselän kisat keräävät tuhansia katsojia seuraamaan jännityksellä mäkihyppykisaa. Tunnettuja suomalaisia mäkihyppääjiä ovat ainakin Matti Nykänen, Toni Nieminen, Janne Ahonen.

Lumilautailukisat

Snowboard

Suomi on lumilautailun luvattu maa ja täällä on hyvät mahdollisuudet harjoitella itsensä huipulle, kuten jo muutamat suomalaiset lumilautailijat ovat osoittaneet. Lumilautailutyylejä ovat rinnelasku, freestyle ja ratalasku. Rinnelasku on perinteistä laskua rinteessä ilman hyppimistä ja temppuja. Freestyleen kuuluu laskemista temppujen kera. Freestylen kilpailulajeina ovat half pipe, big air ja slopestyle. Ratalasku on mahdollisimman nopeaa laskemista nopein käännöksin. Lumilautailu koostuu eri lajeista, joita ovat: slopestyle, halfpipe, crossi, ratalajit ja reilit.

Joka toinen vuosi kipaillaan lumilautailun maailmanmestaruuksista. Kisat ovat kansainvälisen hiihtoliiton järjestämät. Ensimmäiset kisat pidettiin vuonna 1996 Lienzissä, Itävallassa. MM-kisoissa kilpailulajeina ovat lumilautakrossi, parisuurpujottelu, half-pipe, slopestyle ja big air, joka on vain miehille. Lumilautakrossissa neljä kilpailijaa lähtee yhtä aikaa liikkeelle radan yläpäästä ja se, kuka on ensimmäisenä maalissa, voittaa. Rata koostuu suurista korkeuseroista, joka tekee kisasta haastavan. Tässä lajissa kisaajat helposti törmäävätkin keskenään. Parisuurpujottelu käydään nimensä mukaisesti toista kilpailijaa vastaan vierekkäisillä radoilla. Half-pipessa lasketaan putkea pitkin. Slopestylessa laskijat tekevät temppuja hyppyreissä, reileissä, putkissa, liukumalaatikoissa, laskuseinissä ja lumikourun kaarissa. Big airissa kilpailijat hyppäävät kisaa varta vasten tehdystä hyppyristä ja tekevät sen jälkeen temppuja. Hyppyreitä on eri kokoisia. Mitä monipuolisempi ja suoritusvarmempi kokonaisuus on sitä enemmän saa pisteitä. Big air -kisat ovat erittäin näyttäviä ja showmaisia juuri huikeiden temppujen vuoksi.

Suomen lumilautailun maajoukkueen kausi koostuu FIS:n ja itsenäisen WST:n järjestämistä osakilpailuista. Menestyneitä suomalaisia lumilautailijoita ovat mm. Enni Rukajärvi, Roope Tonteri ja Aleksi Litovaara.

Freestylehiihto

freestyle-skii

Perinteiseen freestylehiihtoon kuuluu kumparelaskua, hyppyjä (aerials) ja suksibalettia. Muita freestyleen liitettyjä alalajeja ovat skicross, halfpipe, slopestyle, big air ja new school, eli vapaahiihto. Ainakin Suomessa freestylen synonyyminä käytetään usein kumparelaskua. Kumparelaskussa sekoittuu ratalasku ja freestylelle ominainen tyylittely ja tekninen monimutkaisuus.

Kilpailutilanteessa tehdään kaksi vapaavalintaista hyppyä. Hypyissä kilpailijat hyppäävät korkeista hyppyreistä ilmaan tehden siellä voltteja ja käännöksiä. Kilpailijoiden tulee ilmoittaa tuomareille ennalta, minkälaisia hyppyjä he aikovat tehdä. Suksibaletissa lasketaan alas loivaa rinnettä ja samalla musiikin tahdissa tehdään erilaisia taitoa vaativia temppuja. Lajin saralla ei kuitenkaan enää kilpailla. Skicrossissa neljä kilpailijaa laskee yhtä aikaa rinnettä alas, jossa on hyppyreitä ja käännöksiä. Lajia ei varsinaisesti lueta freestyle-lajiksi, koska siinä ei anneta arvostelupisteitä. Halfpipessa tullaan alas puolikaaren muotoista paippia ja tehdään temppuja paipin kaarelta ilmaan hypäten. Slopestylen voidaan sanoa olevan harrastajatasolla suosituin freestyle-laji. Slopestylessa kilpaillaan parkissa, joka voi sisältää kaikkia freestylen elementtejä. Yleensä radat koostuvat hyppyreistä ja reileistä. Big airissa hypätään leveän hyppyrin nokalta tehden ilmassa joitakin temppuja. New school -hiihtoon kuuluu hyppyjä, haflpipea ja slopestylea. New school -hiihdossa tärkeinä ominaisuuksina ovat laskun tyylikkyys ja oivaltavuus.

Suksibaletti ja kumparelasku ovat olleet lajeja, joiden kautta freestylehiihto on syntynyt. Freestylehiihdon voidaan sanoa alkaneen 1930-luvulla Norjassa ja siitä se on kehittynyt vuosikymmenten saattelemana näyttäväksi lajiksi. Freestylen ajatuksena on kaikkien alalajien monipuolinen ja tasapainoinen osaaminen. MM-kisoja järjestetään joka toinen vuosi.

Yhdistetty

Lajin virallinen nimi on pohjoismainen yhdistetty, viitaten siihen, että sen juuret ovat Pohjolassa. Yhdistetty koostuu kahdesta melko erilaisesta lajista, mäkihypystä ja maastohiihdosta. Vaikka molemmissa lajeissa liikutaankin suksilla, niin on mäkihyppy taitolaji ja maastohiihto taasen kestävyyttä vaativa laji.

Yhdistettyjä on olemassa monta erilaista kilpailumuotoa. Gundersen-yhdistetty eli ns. normaalikilpailu käydään samoilla säännöillä kuin mäkihypyn maailmancupin mäkikipailu. Mäen koko vaihtelee K75 – K120, joissa hypätään yksi hyppy. Mäkikilpailusta lasketun aikaeron mukaisesti kilpailijat lähteävät hiihtämään takaa-ajolähtönä 15 km vapaalla hiihtotavalla. Sprinttikilpailussa hypätään mäkiosuudella myös vain kerran ja hiihtomatkana on 7,5 km vapaalla hiihtotavalla. Myöskin tässä kilpailussa käytetään takaa-ajolähtöä. Yhteislähtöyhdistetyssä kilpaillaan ensin hiihto-osuudella 10 km:n matkalla, jossa lähtöpaikat muodostuvat maailmancupin tilanteen mukaan. Tämän jälkeen on mäkiosuus, jossa on kaksi hyppykierrosta. Myös joukkuekilpailut kuuluvat yhdistettyyn. Nykyisin joukkuekilpailussa hypätään yksi hyppy ja hiihdetään 10 km vapaalla hiihtotavalla. Yhdistetyn ohjelmistoon kuuluu myös parisprintti, joka käydään kaksimiehisin joukkuein. Ensin on mäkiosuus ja sitten on 7,5 km hiihto-osuus.

Laji on peräisin Norjasta, jossa se edelleenkin on kansallisurheilulaji. Suomessa ensimmäinen yhdistetyn kilpailu järjestettiin tiettävästi vuonna 1913 ja ensimmäiset Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin Lahdessa vuonna 1923. Esko Järvinen voitti ensimmäisenä suomalaisena arvokisamitalin lajissa vuonna 1928. Muita suomalaisia menestyjiä lajissa ovat olleet Samppa Lajunen, Jaakko Tallus, Hannu Manninen ja Anssi Koivuranta. Naisharrastajia lajilla ei juurikaan ole.

Nopeuslasku

Tässä talviurheilulajissa nopeus on valttia. Nopeuslaskua voidaan pitää rinnelajien formula-ykkösenä. Siinä suksilla lasketaan rinnettä alas, pyrkien saavuttamaan mahdollisimman huima nopeus. Vauhti voi nousta parhaimmillan yli 200 km/h. Ensimmäiset nopeuslaskukilpailut käytiin tiettävästi Kaliforniassa vuonna 1859. Kuuleman mukaan lajia harrastivat aluksi kalifornialaiset kullankaivajat ja kaivosmiehet. Eurooppaan laji kantautui 1930, jolloin järjestettiin ensimmäinen kilpailu. Kilpailijoita alkoi olla Euroopassa yhä enemmän ja myös kilpailuja järjestettiin Euroopassa yhä enemmän. 1960-luvulla laji koki uuden nousun sen synnyinmaassa Yhdysvalloissa ja sitä alettiin myös harrastaa uudelleen.

Nopeuslaskussa ilmanvastuksen tulee olla mahdollisimman pieni, jotta saavutettaisiin suuri nopeus. Siksi lajissa käytetäänkin erityisvalmisteisia kypäriä ja monoja. Puvut ovat ihonmyötäisiä ja polvien ja kyynärpäiden kohdalla on vahvisteet suojaamassa kaatumiselta. Myös sukset ovat erityisvalmisteiset ja erityisen leveät. Sauvat ovat hiukan käyrät, jotta saavutetaan mahdollisimman nopea asento syöksyyn. Nopeuslaskuun on suunniteltu aivan erityiset rinteet, jotka ovat pituudeltaan noin kilometrin. Laskuun tarkoitettuja paikkoja maailmassa on vain noin kymmenkunta. Suomessa ainakin Sallassa on monesti järjestetty nopeuslaskukisoja. Useimmiten nämä laskurinteet on tehty korkeaan ilmanalaan, jotta ilmanvastus olisi mahdollisimman pieni. Suomalaisia nopeuslaskijoita ovat mm. Jukka Viitasaari, Tarja Mulari ja Kati Metsäpelto. Suomalainen Kalevi ”Häkä” Häkkistä voidaan pitää yhtenä nopeuslaskun uranuurtajana maailmassa, ja hän nimenomaan toi nopeuslaskun Suomeen. Hän mm. harjoitteli munamaista laskuasentoa auton katolla, sen ajaessa eteenpäin.

Rullasukset – hiihtoa ilman lunta

Jos haluat pitää hiihtotaitoa yllä kesähelteillä, etkä ole innokas hiihtämään hiihtoputkissa, niin hanki ihmeessä rullasukset. Rullasuksilla kohotat monipuolisesti eri lihasryhmien kuntoa. Kun kesät harjoittelet rullasuksilla, sujuu talvella siirtyminen lumille kuin itsestään. Varusteet rullahiihdossa ovat melkein samat kuin talvella, paitsi että suksissa on rullat alla ja ne ovat lyhyemmät. Rullasukset ovat noin metrin mittaiset ja niissä on yleensä kumiset renkaat alla. Rullasuksilla voi hiihtää molempia hiihtolajeja, perinteistä ja vapaata. Etenkin huippuhiihtäjille rullahiihdon osuus on tärkeä osa harjoittelua. Tässä lajissa kehittyvät käsien ja ylävartalon lihakset. Liikesuunnat käsien ja potkujen osalta poikkeavat hiukan hiihdossa käytetyistä liikeradoista.

Rullahiihdossa harjoitetaan yleensä kolmea perustekniikkaa, tasatyöntöä, sauvoittaluistelua ja ylämäkien harjoittelua. Rullilla hiihdetään kuta kuinkin samalla tavalla ja samoilla lihaskulmilla kuin suksilla. Hyvän tekniikan hallitseminen takaa parhaan lopputuloksen. Jos hiihdät rullilla liian pystyssä olevassa asennossa, huomaat harjoittelun olevan tehotonta. Joten oikean tekniikan löytämiseen kannattaa satsata. Jos sinulla on allasi hitaat rullat, tasatyöntöharjoittelua ei kannata tehdä. Kun harjoittelet perinteistä hiihtotapaa, kannattaa harjoittelussa käyttää pääasiassa tasatyöntöä ja ehkä jonkin verran yksipotkuista tasatyöntöä. Vuorohiihtoa kannattaa harjoittaa vain loivissa ylämäissä. Kun taas harjoittelet luistelutekniikkaa, muista pitää säärikulma riittävän matalana ja lantio liikkeessä. Sauvoittaluistelun tarkoituksena on lähinnä kehittää lihaskestävyyttä. Valitse rullasukset oman tasosi mukaan ja mieti myös, minkälaiseen hiihtoon panostat. Rullahiihto kuuluu Kansainvälisen hiihtoliiton ohjelmaan ja myös Suomessa järjestetään kesäisin muutamia rullahiihtokisoja.

Ampumahiihto

skidskytte

Ampuhahiihdossa maastohiihto ja ammunta yhdistyvät. Vaikka tässä lajissa yhdistyvätkin kaksi lajia, on hiihto kuitenkin niistä keskeisemmässä roolissa. Hiihtäjä onkin melko hengästyneessä tilassa, kun tulee ampumaan, joten hänen kannattaa hiljentää vauhtiaan riittävän aikaisin ennen ampumapaikkaa, tasaten hengitystään ennen ammuntaa. Ampuminen ei saa myöskään kestää liian kauaa. Makuuammunta vie hiukan enemmän aikaa kuin pystyammunta.

Luultavammin ensimmäinen ampumahiihtokilpailu tai ainakin sitä muistuttava kilpailu käytiin vuonna 1767, joka käytiin norjalaisten rajavartioston sotilaiden välillä. Nykyinen ampumahiihto on lähtöisin Ruotsista. Hiihtomatkana oli 20 kilometriä ja ampumamatkat olivat 250, 200, 150 ja 100 metriä. Pelkästään 150 metrin matkaa alettiin käyttämään vuonna 1966, jossa kaksi paikkaa ammuttiin makuulta ja kaksi pystystä. Jokainen ammunta koostuu viidestä laukaisusta ja ohiammunnasta seuraa sakkominuutti tai sakkokierros kilpailumuodosta riippuen. Ampumamatka lyheni 50 metriin vuonna 1978. Ensimmäiset MM-kilpailut nykyaikaisella ampumatavalla käytiin vuonna 1958 ja olympialaisissa laji oli mukana vuonna 1960.

Ampumahiihto tapahtuu vapaalla hiihtotavalla pienoiskivääri selässä. Aseen lippaaseen kuuluu viisi patruunaa ja jos varapatruunoita joutuu käyttämään, tulee ne ladata yksitellen. Ampumahiihdossa ammutaan makuu- sekä pystyasennoissa ja taulun osuma-alue on eri riippuen asennosta. Pystyasennossa osuma-alue on suurempi kuin makuuasennossa. Aikuisten sarjoissa kilpailumuotoina ovat normaalikilpailu, pikamatka, takaa-ajo, yhteislähtö, viesti, sekaviesti ja pariviesti. Lajia hallitsevat maat ovat Norja, Saksa, Venäjä ja Ranska. Ei pidä kuitenkaan unohtaa Suomen Kaisa Mäkäräistä, joka on sijoittunut todella hyvin viime vuosien aikana.

Suomalaiset hiihtolegendat

Finland

Suomalaiset ovat tunnetusti menestyneitä urheilijoita mitä talviurheilulajeihin tulee. Jääkiekon lisäksi Suomi on perinteisesti ollut erittäin kova hiihtomaa ja suomalaisten hiihtäjien joukosta löytyykin varsinaisia hiihtolegendoja. Menestyneimpien suomalaishiihtäjien joukosta löytyy varmasti kaikille tuttuja nimiä, kuten Juha Mieto, Mika Myllylä, Marja-Liisa Kirvesniemi sekä Matti Heikkinen. Nämä talviurheilun sankarit ovat saavuttaneet kansansuosiota, osa jopa legendaksi asti.

Legendaariset hiihtokonkarit

Kurikkalainen Juha Mieto, entinen kilpahiihtäjä ja olympiavoittaja, hiihti uransa aikana Kurikan Ryhti –urheiluseurassa. Miedon kilpaura alkoi vuonna 1965 koululaisten SM-kilpailuista ja päättyi vuoden 1989 SM-kilpailuihin Hämeenlinnassa. Miedon tulosrekisteriin mahtuu erityisesti lukuisia hopea- ja pronssisijoja MM-kilpailuista, mutta kirkkaimpana kruununa Miedon hiihtouralla loistaa olympiakultamitali vuoden 1976 talviolympialaisista Itävallan Innsbruckista. Juha Mieto on sittemmin vaikuttanut niin politiikassa kuin mediassakin. Osin tästä syystä hän onkin yksi Suomen tunnetuimmista ja tunnistetuimmista hiihtopersoonista.

Toinen menestystä ja kansansuosiota nauttinut maastohiihtäjä oli Oulussa syntynyt Mika Myllylä. Myllylä menehtyi vuonna 2011, mutta on silti edelleen kaikkien hiihtourheilua seuranneiden muistoissa. Myllylä voitti olympiakultaa vuoden 1998 Naganon kisoissa, minkä lisäksi hän saavutti urallaan neljä maailmanmestaruutta ja yhteensä yhdeksän MM-mitalia. Myllylän uran käännekohta sattui vuoden 2001 Lahden MM-kilpailuissa, jolloin hän useiden muiden suomalaishiihtäjien tapaan kärysi kiellettyjen aineiden käytöstä. Tapausta seurasi kilpailukielto, jonka jälkeen Myllylä ei enää onnistunut tekemään paluuta Suomen maajoukkueeseen. Myllylän viimeiseksi kaudeksi jäi kausi 2004-2005.

Suomihiihdon nuori lupaus

Uuden vuosituhannen maastohiihtomenestyjiä edustaa Vantaan hiihtoseuran Matti Heikkinen, joka toi suomelle 2000-luvun ensimmäisen arvokilpailuvoiton Oslon MM-kilpailuissa 15 kilometrin perinteisen kilpailussa. Koko kansan tietoisuuteen hän oli noussut vain muutamaa vuotta aiemmin hiihtämällä Liberecin MM-kisoissa pronssia samaisella matkalla. Vaikka Heikkisellä on muutama vaisumpi kausi takanaan, ei hän ole silti lopettamassa. Tällä hetkellä Heikkinen tähtää vuoden 2017 Lahdessa järjestettäviin maailmanmestaruuskisoihin, eli harjoittelu on yhä kovaa. Tulevankin kauden aikana Heikkisen puolesta voi siis löydä vetoa vedonlyöntisivustojen kautta. Hän on onnistunut voittamaan Maailmancupin osakilpailun vain kerran, joten olisiko ensikaudella jo toisen voiton vuoro?

Maastohiihdon kuningatar: Marja-Liisa Kirvesniemi

Suomen tunnetuin naismaastohiihtäjä Marja-Liisa Kirvesniemi aloitti uransa jo kahdeksanvuotiaana. Hiihto on ollut oleellinen osa Kirvesniemen elämää koko hänen elämänsä ajan. Marja-Liisa oli muun muassa naimisissa toisen suomalaisen hiihtolegendan Harri Kirvesniemen kanssa. Uransa aikana Marja-Liisa kirvesniemi voitti sekä kolme MM-kultaa että olympiakultaa, joiden lisäksi hän on voittanut lukuisia hopea- ja pronssimitaleita. Kirvesniemi oli ensimmäinen hiihdon maailmancupin voittanut suomalaishiihtäjä. Hänen lopetti hiihtouransa vuoden 1994 Lillehammerin olympialaisten jälkeen.