Freestylehiihto

Perinteiseen freestylehiihtoon kuuluu kumparelaskua, hyppyjä (aerials) ja suksibalettia. Muita freestyleen liitettyjä alalajeja ovat skicross, halfpipe, slopestyle, big air ja new school, eli vapaahiihto. Ainakin Suomessa freestylen synonyyminä käytetään usein kumparelaskua. Kumparelaskussa sekoittuu ratalasku ja freestylelle ominainen tyylittely ja tekninen monimutkaisuus.Kilpailutilanteessa tehdään kaksi vapaavalintaista hyppyä. Hypyissä kilpailijat hyppäävät korkeista hyppyreistä ilmaan tehden siellä voltteja ja käännöksiä. Kilpailijoiden tulee ilmoittaa tuomareille ennalta, minkälaisia hyppyjä he aikovat tehdä. Suksibaletissa lasketaan alas loivaa rinnettä ja samalla musiikin tahdissa tehdään erilaisia taitoa vaativia temppuja. Lajin saralla ei kuitenkaan enää kilpailla. Skicrossissa neljä kilpailijaa laskee yhtä aikaa rinnettä alas, jossa on hyppyreitä ja käännöksiä. Lajia ei varsinaisesti lueta freestyle-lajiksi, koska siinä ei anneta arvostelupisteitä. Halfpipessa tullaan alas puolikaaren muotoista paippia ja tehdään temppuja paipin kaarelta ilmaan hypäten. Slopestylen voidaan sanoa olevan harrastajatasolla suosituin freestyle-laji. Slopestylessa kilpaillaan parkissa, joka voi sisältää kaikkia freestylen elementtejä. Yleensä radat koostuvat hyppyreistä ja reileistä. Big airissa hypätään leveän hyppyrin nokalta tehden ilmassa joitakin temppuja. New school -hiihtoon kuuluu hyppyjä, haflpipea ja slopestylea. New school -hiihdossa tärkeinä ominaisuuksina ovat laskun tyylikkyys ja oivaltavuus.Suksibaletti ja kumparelasku ovat olleet lajeja, joiden kautta freestylehiihto on syntynyt. Freestylehiihdon voidaan sanoa alkaneen 1930-luvulla Norjassa ja siitä se on kehittynyt vuosikymmenten saattelemana näyttäväksi lajiksi. Freestylen ajatuksena on kaikkien alalajien monipuolinen ja tasapainoinen osaaminen. MM-kisoja järjestetään joka toinen vuosi.