Yhdistetty

Lajin virallinen nimi on pohjoismainen yhdistetty, viitaten siihen, että sen juuret ovat Pohjolassa. Yhdistetty koostuu kahdesta melko erilaisesta lajista, mäkihypystä ja maastohiihdosta. Vaikka molemmissa lajeissa liikutaankin suksilla, niin on mäkihyppy taitolaji ja maastohiihto taasen kestävyyttä vaativa laji.Yhdistettyjä on olemassa monta erilaista kilpailumuotoa. Gundersen-yhdistetty eli ns. normaalikilpailu käydään samoilla säännöillä kuin mäkihypyn maailmancupin mäkikipailu. Mäen koko vaihtelee K75 – K120, joissa hypätään yksi hyppy. Mäkikilpailusta lasketun aikaeron mukaisesti kilpailijat lähteävät hiihtämään takaa-ajolähtönä 15 km vapaalla hiihtotavalla. Sprinttikilpailussa hypätään mäkiosuudella myös vain kerran ja hiihtomatkana on 7,5 km vapaalla hiihtotavalla. Myöskin tässä kilpailussa käytetään takaa-ajolähtöä. Yhteislähtöyhdistetyssä kilpaillaan ensin hiihto-osuudella 10 km:n matkalla, jossa lähtöpaikat muodostuvat maailmancupin tilanteen mukaan. Tämän jälkeen on mäkiosuus, jossa on kaksi hyppykierrosta. Myös joukkuekilpailut kuuluvat yhdistettyyn. Nykyisin joukkuekilpailussa hypätään yksi hyppy ja hiihdetään 10 km vapaalla hiihtotavalla. Yhdistetyn ohjelmistoon kuuluu myös parisprintti, joka käydään kaksimiehisin joukkuein. Ensin on mäkiosuus ja sitten on 7,5 km hiihto-osuus.Laji on peräisin Norjasta, jossa se edelleenkin on kansallisurheilulaji. Suomessa ensimmäinen yhdistetyn kilpailu järjestettiin tiettävästi vuonna 1913 ja ensimmäiset Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin Lahdessa vuonna 1923. Esko Järvinen voitti ensimmäisenä suomalaisena arvokisamitalin lajissa vuonna 1928. Muita suomalaisia menestyjiä lajissa ovat olleet Samppa Lajunen, Jaakko Tallus, Hannu Manninen ja Anssi Koivuranta. Naisharrastajia lajilla ei juurikaan ole.