Ampumahiihto

Ampuhahiihdossa maastohiihto ja ammunta yhdistyvät. Vaikka tässä lajissa yhdistyvätkin kaksi lajia, on hiihto kuitenkin niistä keskeisemmässä roolissa. Hiihtäjä onkin melko hengästyneessä tilassa, kun tulee ampumaan, joten hänen kannattaa hiljentää vauhtiaan riittävän aikaisin ennen ampumapaikkaa, tasaten hengitystään ennen ammuntaa. Ampuminen ei saa myöskään kestää liian kauaa. Makuuammunta vie hiukan enemmän aikaa kuin pystyammunta.Luultavammin ensimmäinen ampumahiihtokilpailu tai ainakin sitä muistuttava kilpailu käytiin vuonna 1767, joka käytiin norjalaisten rajavartioston sotilaiden välillä. Nykyinen ampumahiihto on lähtöisin Ruotsista. Hiihtomatkana oli 20 kilometriä ja ampumamatkat olivat 250, 200, 150 ja 100 metriä. Pelkästään 150 metrin matkaa alettiin käyttämään vuonna 1966, jossa kaksi paikkaa ammuttiin makuulta ja kaksi pystystä. Jokainen ammunta koostuu viidestä laukaisusta ja ohiammunnasta seuraa sakkominuutti tai sakkokierros kilpailumuodosta riippuen. Ampumamatka lyheni 50 metriin vuonna 1978. Ensimmäiset MM-kilpailut nykyaikaisella ampumatavalla käytiin vuonna 1958 ja olympialaisissa laji oli mukana vuonna 1960.Ampumahiihto tapahtuu vapaalla hiihtotavalla pienoiskivääri selässä. Aseen lippaaseen kuuluu viisi patruunaa ja jos varapatruunoita joutuu käyttämään, tulee ne ladata yksitellen. Ampumahiihdossa ammutaan makuu- sekä pystyasennoissa ja taulun osuma-alue on eri riippuen asennosta. Pystyasennossa osuma-alue on suurempi kuin makuuasennossa. Aikuisten sarjoissa kilpailumuotoina ovat normaalikilpailu, pikamatka, takaa-ajo, yhteislähtö, viesti, sekaviesti ja pariviesti. Lajia hallitsevat maat ovat Norja, Saksa, Venäjä ja Ranska. Ei pidä kuitenkaan unohtaa Suomen Kaisa Mäkäräistä, joka on sijoittunut todella hyvin viime vuosien aikana.